archipelago - ärk-pl-g

Helsinki on kaunis monista kulmista katsottuna, mutta yksi upeimmista täytyy olla mereltä päin. Eilen päästiin kaverin purjeveneellä kierrokselle Helsingin edustalle ja ensikertalaiselle purjehtiminen oli mahtava kokemus. Ei pelkästään se hiljainen eteneminen ja kauniit maisemat, mutta jo se mielenmaisema tuli tarpeeseen. Ystävän sanoin; purjeveneellä on jo perillä, kun köydet irroitetaan laiturista.

Meitä oli matkassa kapteenin lisäksi neljä miehistön jäsentä, joista vain kahdella oli vähän aikaisempaa purjehduskokemusta. Niinpä kuuntelimme hölmistyneinä kapteenin käskyjä tehdä venda tai jiippi, jotka yleensä vain tarkoittivat että pitää pysyä matalana ja poissa köysien päältä. Sivistyneesti olutta nautiskellen kiertelimme Helsingin edustalla ja arvuuttelimme mikä on turvallinen etäisyys puolustusvoimien saaresta laskea ankkuri. Merivesi oli pysähdyspaikalla +16-asteista, mutta sinne oli pakko ruuan päälle pulahtaa. Purjehtiminen taitaa olla aikuisten puuhaa; vasta kävelemään oppinutta taaperoa en veneelle päästäisi kuin mastoon sidottuna (eikä sekään taida olla kovin turvallista).

Ennätysnopeus taisi olla vähän vajaa 6 solmua, mutta meno oli leppoisaa ja tunnelma kohdallaan. Jos rikkaus osuu kohdalle, ostan purjeveneen toveri veneenrakentajalta ja opettelen purjehtimaan.

Yritän iskeä kuvia eilisestä reissusta tänne piakkoin ja muutenkin moderoida tätä blogia vähän enemmän meidän näköiseksi. Älkää siis odottako ihmeitä hetkeen ;)