Joulukalenterit
Joulukalentereista on ehkä vähän myöhäistä turinoida, mutta kun muutenkin tänä vuonna joulu tuntuu tulevan vähän viime tinkaan, ehkä se odotuskin voidaan kuitata tässä.
Netissä parhaita kalentereita ovat Radio Helsingin viimevuotinen Studiomogakalenteri (karseasta nimestä huolimatta hauska ja informatiivinen pläjäys radiotoimituksen arjesta) ja tämänvuotinen Legendajuttukalenteri. Kyllä näiden kanssa kelpaa odottaa aattoa.
Oma kotikalenteri on perinteinen partiolaisten joulukalenteri, joka on ollut niin poikkeuksellisen surkea tuotos, ettei se ansaitse edes linkkiä. Aivan käsittämättömiä kuvia (esim. mitä tekemistä sitruunalla on joulun kanssa nimim. Kysyn Vaan?) ja kuvat eivät edes ihmeemmin sovi taustaan, mikä on ollut yleinen laadun tae partiolaisten kalenterissa. Luukun avaaminen on joka aamuinen pettymys.
Firman pikkujouluissa voitin OKI-visassa (älkää edes kysykö) Muumi-suklaakalenterin. Avasin toiveikkaana ensimmäisen luukun, mutta järkytys oli suuri. Vaikka pisteitä voi antaa runsaasta kuvamäärästä (luukun sisäpuolella muumi-kuva, ja suklaan takana vielä kuva suklaan esittämästä asiasta), niin suklaa oli niin kauheaa pahvista mössöä, ettei sitä kykene ihminen syömään. Nykyään kalenteriin on kiinnitetty post-it-lappu "Varoitus: Pahaa suklaata! Käytettävä vain hätätilanteissa." Hätä ei ole ollut suuri. Kahta lukuunottamatta luukut ovat kaikki kiinni.
Kaikkien aikojen paras joulukalenteri on Albertinkadulla availtu Jasso-joulukalenteri, josta ei netin syövereistä nyt löytynyt edes fotoa. Se oli mahtavaa tavaraa!
Netissä parhaita kalentereita ovat Radio Helsingin viimevuotinen Studiomogakalenteri (karseasta nimestä huolimatta hauska ja informatiivinen pläjäys radiotoimituksen arjesta) ja tämänvuotinen Legendajuttukalenteri. Kyllä näiden kanssa kelpaa odottaa aattoa.
Oma kotikalenteri on perinteinen partiolaisten joulukalenteri, joka on ollut niin poikkeuksellisen surkea tuotos, ettei se ansaitse edes linkkiä. Aivan käsittämättömiä kuvia (esim. mitä tekemistä sitruunalla on joulun kanssa nimim. Kysyn Vaan?) ja kuvat eivät edes ihmeemmin sovi taustaan, mikä on ollut yleinen laadun tae partiolaisten kalenterissa. Luukun avaaminen on joka aamuinen pettymys.
Firman pikkujouluissa voitin OKI-visassa (älkää edes kysykö) Muumi-suklaakalenterin. Avasin toiveikkaana ensimmäisen luukun, mutta järkytys oli suuri. Vaikka pisteitä voi antaa runsaasta kuvamäärästä (luukun sisäpuolella muumi-kuva, ja suklaan takana vielä kuva suklaan esittämästä asiasta), niin suklaa oli niin kauheaa pahvista mössöä, ettei sitä kykene ihminen syömään. Nykyään kalenteriin on kiinnitetty post-it-lappu "Varoitus: Pahaa suklaata! Käytettävä vain hätätilanteissa." Hätä ei ole ollut suuri. Kahta lukuunottamatta luukut ovat kaikki kiinni.
Kaikkien aikojen paras joulukalenteri on Albertinkadulla availtu Jasso-joulukalenteri, josta ei netin syövereistä nyt löytynyt edes fotoa. Se oli mahtavaa tavaraa!
